Sosialistinen nuorisoliitto
Sosialistinen nuorisoliitto (SNL) oli 1920-luvulla Suomessa toiminut vasemmistolainen nuorisojärjestö. SNL perustettiin alun perin 6. toukokuuta 1923 nimellä Suomen sosialistinen nuorisoliitto viranomaisten lakkauttaman Suomen sosialidemokraattisen nuorisoliiton (SSN) työnjatkajaksi, mutta muotoseikkojen vuoksi yhdistystä ei tuolloin hyväksytty rekisteriin. Järjestö perustettiin uudelleen 2. joulukuuta 1923 ja se hyväksyttiin yhdistysrekisteriin tammikuussa 1924.
SNL oli virallisesti itsenäinen, mutta se kannatti Suomen sosialistista työväenpuoluetta (SSTP) ja sitä seurannutta vaalijärjestöä. Monet nuorisoliiton aktiivit olivat mukana Suomen kommunistisen puolueen (SKP) ja Kommunistisen nuorisointernationaalin (KNI) toiminnassa. SNL ei kuitenkaan virallisesti liittynyt internationaaliin.
Toiminnan aloittaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun tiedot SSN:n lakkauttamisesta saapuivat perusjärjestöihin, oli uusien yhdistysten perustaminen jo käynnissä. Nuorisoliikkeen toiminta jatkui siten lähes katkeamattomana. Perustavaan kokoukseen lähetti edustajia 72 järjestöä ja 19 muuta ilmoitti tukevansa uuden liiton perustamista. SNL:n puheenjohtajaksi valittiin Yrjö Lahtinen. SSN:n Nuori Työläinen, jota ei ollut lakkautettu, hyväksyttiin uuden liiton äänenkannattajaksi. SNL:n toiminta käynnistyi nopeasti. Kesällä luotiin piirijärjestöt kaikkialle missä niitä oli ollut SSN:llä. Heinäkuun lopussa 1923 liittoon kuului 117 osastoa ja 6 194 jäsentä. Äänenkannattajan levikki oli noin 20 000. Syksyllä toiminta kuitenkin vaikeutui niin sanotun elokuun leikkauksen seurauksena. Satoja vasemmistolaisia aktivisteja vangittiin ja joukossa oli monia johtavia nuorisoliiton toimijoita. Nuori Työläinen lakkautettiin, mutta sen tilalla alkoi 5. lokakuuta ilmestyä "kaunokirjallinen" Liekki.[1]
Viranomaiset kieltäytyivät loppuvuonna 1923 rekisteröimästä Suomen sosialistista nuorisoliittoa muotoseikkoihin vedoten, mutta jo 2. joulukuuta kokoontuivat helsinkiläiset nuoret perustamaan uutta järjestöä. Nimestä jätettiin pois sana Suomen ja sääntöjä sekä ohjelmaa yksinkertaistettiin. SNL päätti alkaa tehdä yhteistyötä Työväen Sivistysliiton, Työväen Raittiusliiton ja Työväen Järjestönuorten Liiton kanssa. Puheenjohtajaksi valittiin Aleksander Allila.[2]
Kesäkuussa 1924 SNL alkoi julkaista Liekin ohella Nuorisoliitto-nimistä äänenkannattajaa. Liitolla oli tuolloin 125 osastoa ja noin 5 000 jäsentä. Syksyllä 1925 määrä oli noussut 193 osastoon ja noin 6 500 jäseneen. Vuodenvaihteessa 1926 jäseniä oli jo yli 10 000.[3] SNL julkaisi myös kevätlehteä Rynnäkköön sekä joululehteä Nuoren Työläisen Joulu.[4]
Vuonna 1925 SNL järjesti muun muassa Marianpäivä-juhlat, joilla pyrittiin ohjaamaan nuorisoa pois uskontojen vaikutuspiiristä. Liitto osallistui myös esimerkiksi vappu-, kieltolaki- ja punaorpotapahtumiin sekä presidentin- ja kunnallisvaalikampanjoihin.[4]
Marraskuun leikkaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viranomaiset pyrkivät vaikeuttamaan järjestön toimintaa ja monilla paikkakunnilla estettiin kaikenlaisten tilaisuuksien, kuten iltamien, järjestäminen. Talvella 1925 pidätettiin SNL:n sihteeri Vilho Nokireki ja poliisit tutkivat liiton toimiston. 9.–10. lokakuuta 1925 järjestettiin Turussa I maatakäsittävät sosialistiset nuorisopäivät.[5]
Marraskuun leikkauksena tunnetussa operaatiossa 7. marraskuuta 1925 viranomaiset vangitsivat eri puolilla Suomea kymmeniä SNL:n aktiiveja, joita ilmoitettiin syytettävän valtiopetoksen valmistelusta sekä muun muassa osallistumisesta KNI:n toimintaan ja 1923 lakkautetun SSN:n toiminnan jatkamiseen. Oikeudenkäynti alkoi Turun lääninvankilassa 10. helmikuuta 1926. Monet syytetyt pitivät varsin railakkaita puolustuspuheita, joissa he pyrkivät osoittamaan tuomioidensa luokkaluonteen. Tuomiot tapauksessa luettiin 29. kesäkuuta ja vankeusrangaistuksen sai 45 nuorta. Kuultuaan päätöksestä tuomitut ryhtyivät laulamaan kovaäänisesti Kansainvälistä. Lyhyempiä vankeusrangaistuksia saaneet joutuivat vankilaan vasta myöhemmin, kun korkein oikeus 1927 vahvisti rangaistukset.[6]
SNL:n toiminta häiriöityi pahasti eikä uutta julkista järjestöä nähty kannattavaksi projektiksi. Tähän kehitykseen vaikutti myös 1925 SKP:n viralliseksi nuorisojärjestöksi perustettu, KNI:n jäsenjärjestö, maanalaisesti toiminut Suomen kommunistinen nuorisoliitto (SKNL), jonka toimintaan SNL:n aktiiveja siirtyi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nestori Parkkari: Nuoret taistelun tiellä. Suomen vallankumouksellinen nuorisoliike 1900–1944. Helsinki: Kansankulttuuri, 1970.